More is more

Perjantai 14.11.2014

Tuplavuoro edessä ja päivä alkoi sillä, että sain vettä kenkääni. Prkl. Lounas meni onneksi hyvin, pärjäsin yksin passissa. Sain nähdä tulevan viikon listan ja huomasin, että tulisin tekemään yhteensä 9 päivän työviikon (sisältäen 2 tuplavuoroa) ennen seuraavia vapaita. Noh, kunnon unia vaan niin siitä selviää. Tiedossa olisi hyvä palkinto viikonloppuvapaiden muodossa. Tarjoilijoille piti viideltä olla tasting uusista ruoista, mutta oli sen verran kiirus, ettei ehditty istahtaa alas. Vajaan tunnin tauon jälkeen olin taas passissa, tällä kertaa Dianan seurana. Tahti oli lounastakin tiukempi ja eteen tuli myös pari sekaannusta. Onneksi kaikesta selvittiin ja pääsin puolen yön jälkeen lähtemään asuntoa kohti. Kello oli kuitenkin jo niin paljon, että viimeinen metro kohti East Hamia oli jo mennyt.

En ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt busseja yöaikaan. Muistin Veronicalta saamani ohjeet, joilla pääsee oikealle bussipysäkille, mutta tohinassa unohdin kokonaan puhelimeeni lataamani erinomaisen reittisovelluksen (Citymapper). Niinpä lähdin suunnistamaan kohti yölinjaa öisellä kadulla. Aloin kuitenkin epäillä itseäni enkä luottanut vaistoihini, sillä pimeys ja Lontoon massiivisuus alkoivat hermostuttaa minua. Pelotti ja henkeä ahdisti. Tuntui, että olin täysin hukassa. Jonkin ajan päästä minut pelasti joku ystävällinen ohikulkija. Hän neuvoi minulle tien ja kertoi missä vaihtaa bussia. Lopulta pääsin takaisin asunnolle. Olin uuvuksissa ja harmistunut hermoilustani. Tämä saisi olla viimeinen kerta, kun tunnen olevani eksyksissä täällä. Puhelimessa tulisi aina olla virtaa ja minun olisi luotettava navigointiin Citymapperin avulla. Kyllä tämä tästä, nyt olisi vain saatava unta 13 tunnin työvuoron jälkeen.

Lauantai 15.11.2014

Taas nuhatti kun heräsin. Kämppä näytti jo vähän sotkuiselta, siivoaisin sitten joku toinen aamu. Myöhästyin töistä melkein tunnin, onneksi ei ollut itsestä kiinni. Saavuttuani metroasemalle huomasin sen olevan kokonaan suljettu. Poikkeus kestää kuulemma vielä huomisen, joten linjoilla mennään. Ai miten kiva yllätys... Soitto Patsylle, bussi Stratfordiin ja sieltä metroon. Saavuttuani töihin kukaan ei onneksi ollut kiukussa mulle. Tänään jaoin tarjoilualueen Dianan kanssa, sain viimein omia pöytiä. Iltaserviisi meni ihan hyvin. Huomasin, miten valtava ero on tuplavuoroilla verrattuna tavallisiin. Energiaa tuntui tänään olevan paljon enemmän. Jamie kertoi, että voisin käydä ostamassa itselleni työpaitoja ja kuiteista saisin rahani takaisin. Maanantaina sitten.

Sunnuntai 16.11.2014

Aamulla näin pikaisesti kämppikseni Roman. Hän kertoi olevansa menossa ruokkimaan oravia läheiseen puistoon. Se on kuulemma joka sunnuntainen tapa. Mua nauratti, jotenkin se oli niin hassua ja herttaista aikuiselta mieheltä. Mulla oli tänään tosi mukava päivä bussikyydityksistä huolimatta. Sain kuulla, että saisin mulle rakasta seuraa jo jouluksi aiemmin suunnittellun uudenvuoden sijaan. Töissä Jamie sanoi, että saisin pitää lomani silloin, kun se mulle sopii. Katsottiin alustavat päivät ajankohdalle ja sovittiin, että ilmoittaisin viralliset päivät heti, kun tiedän sanoa varmaksi. Näkisin kuulemma Sebiäkin piakkoin, eli mulla on paljon odotettavaa.

Ilta töissä oli hiljainen ja sain taas omia pöytiä. Patsy perehdytti mua myös viineihin, sain maistaa laseittain myytävistä valkoviineistä lähes kaikki. Hyviä olivat! Punaviinit käydään sitten joku toinen rauhallinen päivä. Sain tänään myös hyödyllisen lahjan, baarimikko Frankie lahjoitti oman viiniopuksensa mulle. Kirja on vuodelta 2012 ja sen nimi on ”The Bluffer’s Guide to Wine”. Kirja vaikutti mielenkiintoiselta ja helposti ymmärrettävältä. Ihmisillä on täällä taipumus yllättää mut todella positiivisilla piirteillään - on auttavaisia, sympaattisia ja huolehtivia tyyppejä. Ja tottakai hauskoja!

Maanantai 17.11.2014

Tilini näytti pulskistuneen yön aikana reippaasti, hyvää maanantaita mulle! Kävin ennen töitä ostamassa itselleni työpaitoja. Menin viideksi vuoroon, ilta oli melko hiljainen. Siivoiltiin Denniksen kanssa, sillä oli isot pöydät ja mulla pienet. Jamie kertoi, että lähiaikoina saataisiin Dianan kanssa opetella tilitystä ja ravintolan sulkemista. Fefellä oli syntymäpäivä, joten kirjoitettiin kaikki omat nimemme korttiin. Tänään oli aika mukiinmenevä päivä.

Tiistai 18.11.2014

Piti herätä jo 9 siistimään huonetta, mutta sen ehti selvästi tekemään myös kaksi tuntia myöhemminkin. Pyykit pesulle, lakanat vaihtoon ja matolle imurikyytiä. Otin kuviakin huoneestani! Kävin myös täydentämässä ruokavarastoja High Streetilla. Töissä oli vilskettä, vaikka varauksia oli vähänlaisesti. Olin passissa ja sain jopa kehuja. Sain ravintolan omat sopimuspaperit kotilukemiseksi, palauttaisin ne sitten allekirjoitettuina. Jamie päästi mut aiemmin kotiin, jotta saisin vähän nukkua ennen huomista lounasvuoroa. Asunnolla pikainen iltapala. Toivotaan, että muutamalla tunnilla jaksaa.

Keskiviikko 19.11.2014

Työpäivä 7/9, vähän jo väsyttäis. Uusi lista tuli tänään ja selvisi, että tulevan viikonlopun lisäksi mulla tulisi olemaan vapaata myös maanantai ja tiistai. Tällä tiedolla tulisin jaksamaan hienosti työviikkoni loput päivät. Lounasserviisi meni hyvin kiireestä huolimatta.

Torstai 20.11.2014

Väsymys alkaa näkyä. Unohdin syödä eilisillaksi ostamani vadelmat ja kaadoin aamulla tuoremehua muroihin. Onneksi vain pienen lirun, joten söin sisulla kaikki. Oli muuten kamalimman makuisia muroja, joita oon koskaan syönyt. Aamun pelasti työpaikan puuro, jonka kanssa sain lämmintä omenamuhennosta, maitoa ja hunajaa. Lounasvuoron olin yksin passissa, hyvin sujui. Taukoa sain pitää jopa 1,5 tuntia. Päivällisserviisissä olin Jean-Michelin kanssa kellumassa (floating), eli katsomassa kaikkien pöytien perään huolehtien juomista, siisteydestä ja jälkiruokatilauksista. Asiakkaita oli paljon, joten jopa kelluessa oli melkoinen kiire. Huomisen lounasvuoroon on reilut 10 tuntia aikaa, joten unta palloon ja aamulla uudestaan.

Perjantai 21.11.2014

Jälleen kellumista - tällä kertaa Jamien kanssa. Oli kuulemma hyvin kelluttu. Vuoron lopuksi oli tasting uusista annoksista sekä parista viinistä. Asunnolla opettelin kirjautumaan ensimmäistä kertaa englannin tililleni netissä. Sen jälkeen lähdin testaamaan, saisinko nostettua vuokraani tarvittavan nipun rahaa automaatista. Olihan tänään virallinen maksupäiväkin. Onnistuin mutkitta ja suuntasin kaupan kautta takaisin asunnolle. Illemmalla kysäisin Romalta, josko voitaisiin sunnuntaina mennä ruokkimaan oravia puistoon. Halusin päästä näkemään nämä kurret ja se kuulemma sopi ohjelmaan. Oli mukava mennä nukkumaan, kun vapaapäiville oli nyt jo pientä suunnitelmaa.